Kun aloitin vannetanssin, se oli turhauttavan vaikeaa. Alkuun pääseminen vaati minulta sinnikkyyttä, enkä ollut luontaisesti taidokas tai sulokas tanssija. Harjoittelin useita kuukausia tavallista vyötäröpyöritystä isolla vanteella, kunnes se alkoi tuntua luontevammalta. Olin aluksi parempi vanteen pyörittelyssä käsissä, vaikka ei sitäkään kovin kummoiseksi taiteeksi olisi voinut kutsua.

Jotain kuitenkin tapahtui, ja jatkoin sitkeästi vanteen pyörittelyä kuukaudesta toiseen ja välillä pidempienkin taukojen jälkeen palasin lajin pariin. Olin kokeillut poin pyörittämistä vuosia aiemmin ja vihannut kokemusta, sillä en saanut välineeseen minkäänlaista yhteyttä. Yritin myös harjoitella pallojen kanssa jongleerausta, mutta sekään ei antanut minulle suurta iloa tai tyydytystä. Miksi vanne sai aikaan jotain, mihin muut jongleeraus- tai flow-välineet eivät pystyneet?

Tarkkaa vastausta ei varmaan ikinä voi saada, ja kenties kyse on hyvin henkilökohtaisista eroista ihmisten taipumusten välillä. Keksin muutaman syyn, joiden takia itse koen vanteen parhaaksi ja itselleni sopivimmaksi välineeksi. Jotkin näistä syistä voivat olla samoja, joiden vuoksi muut kokevat jonkin muun välineen parhaaksi itselleen. Kannattaakin kokeilla estottomasti erilaisia jongleerausvälineitä ja sirkuslajeja, sillä ne kaikki ovat mainioita omalla tavallaan. Välillä myös vaihtelu voi tehdä hyvää, sillä kuka jaksaisi vuodesta ja kuukaudesta toiseen keksiä uutta inspiraatiota samasta lähteestä? Olen jopa palannut poin pyörittelyyn ankean alun jälkeen ja löytänyt siitä hyvän tukevan harjoittelumuodon vanneparin käsipyörittelyyn.

Rajoitteet vapauttavat

Vanne on kuin suojaava kehä, jonka sisällä voi harjoitella itseilmaisua ja kehonhallintaa. Alussa tekniikan oppimiseen menee paljon aikaa ja vaivaa ennen kuin vanne alkaa olla yhteistyökumppani eikä rajoittava tekijä. Rajoitteet kuitenkin ruokkivat usein luovuutta ja varsinkin kehostaan itsetietoinen voi kokea ne vapauttavammiksi kuin täydellisen vapauden, jos ei tiedä, mitä sillä tekisi.

Tavallisilla tanssitunneilla koin jäätyväni, kun olisi pitänyt heittäytyä ja ilmaista itseään kehonsa avulla. Vanteen sisällä on turvallista, koska monilla kestää useamman vuoden ennen kuin vanteen liikuttamisesta tulee niin vaivatonta, että keskittymistä riittää muuhunkin kuin välineen hallintaan. Keskittyminen kiinnittyy vanteen pyörittämiseen eikä oman tyylikkyysasteen arviointiin tai sisäiseen kritiikkiin.

Vannetanssi ei lumoa välttämättä helppoudellaan, mutta koukuttaa sitäkin tehokkaammin pienillä onnistumisilla, joita harrastaja saa jatkuvasti harjoittelun tuloksena. Jokainen temppu ja liike on palkinto, joka vie kohti suurempaa ilmaisuvapautta omassa tanssissa.

Keho ja mieli

Vanteen pyörittäminen ohjaa liikettä, mikä on samaan aikaan kehon ja mielen yhteistoimintaa. Jos keskittyminen herpaantuu, putoaa vanne. Se on konkreettinen ja aisteilla havaittava keskittymispiste, joka liikkuu ja vaihtelee tanssin virtauksen mukana.

Vanteen pyörittelyssä itselleni tuntoaisti on tärkeämpi osa vannetanssia kuin visuaalinen lopputulos, jonka muut voivat nähdä. Vanteen ja tanssijan välillä on fyysinen kohtaamispiste, joka tuntuu painona siinä, missä vanne liikkuu keholla. Uskon että vannetanssissa painon tunne rauhoittaa hermostoa ja mieltä samoin kuin paine rauhoittaa muitakin nisäkkäitä kehollisena kokemuksena ja sopivana ärsykkeenä.

Monet ahdistuksesta, stressistä tai masennuksesta kärsivät ihmiset kokevat, että vannetanssi auttaa heitä keskittymään nykyhetkeen ja rauhoittumaan sekä voimaan paremmin. Kokemuksen voi selittää vaihteleva paineen tunne keholla sekä kehon keskilinjan yli menevät ristikkäisliikkeet, joita vannetanssissa tulee runsaasti. Niiden tiedetään rauhoittavan hermostoa.

Musiikki ja itseilmaisu

Vannetanssi ilman musiikkia on mahdollista, mutta musiikki tekee kokemuksesta nautittavamman useimmille. Itselleni musiikki on yksi syistä, joiden takia palaan aina uudestaan tanssimaan vanteen kanssa. Usein tietty kappale herättää vannetanssi-inspiraation, joka täytyy saada toteutettua mahdollisimman pian.

Mikä tahansa musiikkityyli on mahdollinen vanteen kanssa. Variaatioita on yhtä paljon kuin ääniä ja musiikkilajeja olemassa. Koska vannetanssissa ei ole tiettyä oikeaa tekniikkaa tai toteutustapaa, voi siihen myös soveltaa erilaisia tanssityylejä, jos sellaisia osaa tai haluaa opetella.

Motivaatio liikkua

Itseilmaisullisten sekä mieltä tyynnyttävien ominaisuuksien lisäksi vannetanssi on myös tehokasta liikuntaa, minkä tietää jokainen, joka on kokeillut lajia. Ensimmäisten harjoitusten jälkeen tuntee kehossa, että lihaksia on käytetty. Isomman vanteen pyörittely on hyvää keskikehon hallinnan harjoittelua, josta saa halutessaan erittäin raskasta liikuntaa. Useamman vanteen pyörittely käsissä tai muualla vartalossa on vaativaa koordinaation kannalta. Tuplavanteilla myös ylävartalo saa harjoitusta.
Liikunnan tarpeellisuus ja sen hyvät vaikutukset ovat kaikkien tiedossa, mutta jos motivaatio puuttuu, jää liikunta helposti vähälle. Minulle vannetanssi on ollut syy aloittaa harjoittelu vähintään kerran viikossa ja mieluiten useammin kuin harvemmin. Mikään muu laji ei ole vielä pystynyt samaan.

Roosa Lehtinen

kuva: Lauri Kauppi